Tätähän oli näköjään muutkin maistaneet. Vajaa tunti on nyt omani korkkauksesta ja erinomaiselta vaikuttaa. Tuoksu on makean täyteläinen avauduttuaan. Toffeeta, kermaa, jotain palanutta ja ihan alkuun jotain tunkkaista kuin tiskikoneessa pestyn lasin likaista alushousua

Viimeksi mainittu onneksi hävisi aika pian. Jostain kihoaa vielä hajuvesi, joka tällä kertaa ei ole epämääräistä parfyymisyyttä, vaan tuoksuu kuin eräs tuntemani nainen joskus.
Maussa on ensimmäisenä ärhäkkä 47%:n hyökkäys, joka ikään kuin herättää suun ottamaan tämän hienon tisleen vastaan. Kovin monipuolinen vastakohtaisia makuadjektiiveja sisältävä paketti tuntuu olevan kyseessä. Toisaalta makea, mutta silti hieman kitkerän kuivakka. Toisaalta pehmeä, mutta kuitenkin räväkästi puraiseva. Maku on muuten loistavassa viskissä heikoin lenkki. Jos tuota kitkeryyttä saisi vähemmäksi, oltaisiin lähellä huippua. Ruista lienee aika vähän mukana, ainakaan minä en sitä löydä. Jälkimaku on yllättävän pitkään tulinen. Suuhun jää oikeastaan enemmän tunne kuin maku, joskin bourbonia tietää maistaneensa pitkään nielaisun jälkeen. Jälkimaussa kitkeryys pysyy mukavasti aisoissa ja siihen se sopii.
Mainiota. Hyvin vaikea löytää mitään vertailukohtaa maistamistani viskeistä. Ehkä jotain Knob Creekin ja Evan Williams Single Barrellin välimaastoa tämä on. Veikkaukseni on, että pari vuotta nuorempana pullotettuna tämä small batch bourbon olisi voinut olla piikissä. Ehkä tuo pehmeys olisi silloin ollut vallitsevampi ominaisuus.